Kaupungin johtaja vai johtaja kaupungissa?

Täällä Uudessakaupungissa puhutaan kaupungin johtamisongelmasta ja se saikin minut pohtimaan aihetta tarkemmin. Johtamista tai sen puutetta on haastavaa arvioida organisaation ulkopuolelta pelkkien huhupuheiden perusteella. Toisaalta organisaation ulkopuolelta tehtävä arviointi on objektiivista, mutta voiko arviointia edes suorittaa, jos ei ole määritelty minkälaista johtamista kaupungissa tarvitaan? Organisaation sisältä tuleva arviointi taas on aina subjektiivista, sillä johtamisen arviointiin sekoittuu aina omat toiveet, arvot sekä mieltymykset. Ylipäänsä teemana johtaminen on aihe, joka herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Minulla saattaa olla jonkinlainen käsitys siitä, minkälaista on hyvä johtaminen, sinulla taas saattaa olla aiheesta täysin toisenlainen ajatus ja mielikuva.
 
Käsitys hyvästä johtamista perustuu pitkälti omaan ihmiskäsitykseen ja siihen, mitä itse pitää johtamisessa tärkeänä. Toiset arvostavat hyvää ihmisjohtajuutta, toisille taas kova talousosaaminen ja kuri on johtamisessa tärkeintä. Johtamistyyli muotoutuu pitkälti oman persoonallisuuden pohjalle ja itselle luontaiseen toimintatyyliin sopivaksi. Johtamista ei voi opiskella kirjoista. Malleja ja erilaisia teorioita johtamisesta voi toki omaksua kirjallisuudesta. Oma maailmankuvani on hyvin ihmiskeskeinen ja myös ihmissuhdekeskeinen. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään. Tämä sama uteliaisuus ja pohjaton kiinnostus ihmisiin ja ihmisyyteen on säilynyt minulla myös aikuisuudessa. Uskon myös, että tämä kiinnostus ihmisiin näkyy myös tavassani toimia esimiehenä ja omassa johtamistyylissäni. Asiantuntijaorganisaatioissa esimies saa olla harvemmin olla pelkästään esimies. Usein esimies on itse jonkin alan asiantuntija ja tekee merkittävän osan työpäivästään asiantuntijatyötä, vaikka esimiestyö on se, johon hänen kuuluisi keskittyä. Kokonaan toinen kysymys on se, tarvitaanko esimiehiä asiantuntija organisaatioissa vai? Tarvitseeko asiantuntijat tukea esimieheltään selviytyäkseen työstään, saavuttaakseen tavoitteensa ja tehdäkseen päätöksiä? Tarvitaanko julkisissa organisaatioissa ja kaupungeissa ylipäänsä johtajia ja jos niin minkälaisia?
 
Mielestäni kaupungin johtajan tärkein tehtävä on toimia kaupungin kävelevänä käyntikorttina. Henkilöbrändi korostuu ja kaupunginjohtajan tehtävä on pyrkiä vaikuttamaan sekä vakuuttamaan. Ennen kaikkea kaupungin johtajan tulee itse uskoa, että kaupunki, jota hän johtaa, on paras mahdollinen paikka elää ja yrittää. Kaupunginjohtaja on alueen asukkaiden ja yritysten edustaja, elinkeinoelämän promoottori ja markkinoinnin veturi. Valitettavan usein tai pelkästään kaupunginjohtajan tavoitteet liittyvät talouteen vaikka mittareina tulisi olla asukasmäärän kehitys sekä paikallisten yritysten hyvinvointi ja kasvu. Talous on liian suppea mittari kuvaamaan kaupunginjohtajan roolia kaupungin kehittämisen veturina.
 
Oman ihmiskäsitykseni mukaan hyvä johtaminen on kykyä tehdä ihmisten kanssa yhdessä töitä. Nimenomaan yhdessä, ei ylä- tai alapuolella, vaan sivulla, vieressä, yhdessä. Kohdaten, kuunnellen ja kannustaen muita tekemään päätöksiä ja saavuttamaan tavoitteensa. Ihmislähtöisyyden lisäksi hyvä johtaminen edellyttää myös vaikuttamista muihin ihmisiin. Myyntityössä tämä johtamisen syvin olemus korostuu niin, että myyjän tehtävä on pyrkiä vaikuttamaan asiakkaan ostopäätökseen ja saada hänet vakuuttumaan, että myyjän tarjoama tuote tai palvelu on asiakkaalle se paras mahdollinen. Kaupunginjohtaja on näin ollen oman organisaationsa myyntijohtaja, jonka tärkein tavoite on saada muut vakuutettua siitä, että hänen edustamansa kaupunki on asukkailleen ja sen yrityksille paras mahdollinen paikka asua ja toimia.
 
Vaikuttaminen ja vakuuttaminen ovat keskeisiä ominaisuuksia kenelle tahansa johtotehtävässä olevalle ja kaupungin johtajan lisäksi näitä ominaisuuksia edellytetään myös muilta kaupungin työntekijöiltä. Kaupungin johtotehtäviin valikoituvien henkilöiden yksi keskeinen valintakriteeri tulisikin olla se, että henkilöt itse asuvat edustamassaan kaupungissa. Vaikka näin korona-aikana etätyöskentelystä onkin tullut uusi normaali niin kaupunkia on vaikea johtaa etänä. Valitettavan usein kaupungin johtotehtäviin hakeutuvien henkilöiden asiaosaamista arvioidaan väärillä kriteereillä, sillä tärkein tehtävän hoitamiseen liittyvä asiaosaaminen liittyy itse kaupunkiin. Jos kaupungin johtotehtävissä olevat henkilöt eivät tunne edustamaansa kaupunkia tai eivät itsekään usko kaupungin ylivoimaisuuteen ja siihen, että kaupunki on paras paikka asua ja elää niin miksi sitten muutkaan uskoisivat? Kaupungin johtajan tulee siis olla myös johtaja kaupungissa ei pelkästään kaupungin johtaja.