(Julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 27.4.2021)
Keväällä luonto muuttuu voimakkaammin kuin muina vuoden aikoina. Lumet sulavat, kasvit ja puut alkavat kasvaa routaisen maan alta ja myös me ihmiset muutumme auringon valon lisääntymisen myötä. Muutos on täysin luonnollista ja väistämätöntä, jotta elämä voi jatkua. Näin vaalien alla muutos on asia, josta puhutaan paljon ja jota toivotaan hartaasti, mutta useinkaan ei lopulta uskalleta muuttua ja sitä kautta tehdä muutosta ympärillä vallitseviin asioihin. Visiot jäävät kauniiksi korulauseiksi ja strategia jää toteutumatta. Tämä on täysin luonnollista, sillä muutos on pelottavaa. Muutoshan on aina jotain sellaista, mihin emme ole tottuneet. Asia tai tila, jota emme vielä tiedä tai tunne. Samoin kuin johtaminen myös muutos lähtee aina itsestä. Mitä sinä haluat itsessäsi tai ympäristössäsi muuttaa? Mitä asioita sinä toivot joko lisää tai mitä asioita sinä haluaisit ympäriltäsi vähentää? Miten sinä olet itse valmis muuttumaan, jotta asiat muuttuisivat? Muutos ei myöskään ole mahdollinen, mikäli muutoksen tekijät tai oikeammin muutoksen promoottorit eivät itse usko muutokseen. Muutoksen pahin vihollinen on aika. Kuluva aika kyynistää ja tappaa uskon siihen, että muutos on ylipäänsä mahdollinen. Muutoksen resepti on lopulta hyvinkin yksinkertainen. Ensin tarvitaan selkeä näkemys, visio, siitä miksi muutosta halutaan, onko muutos tarpeellinen ja mitä asioita halutaan lähteä muuttamaan. Tämä vaihe on yleensä se helpoin. Keksimme helposti syitä sille miksi haluamme paremmat palvelut, alhaisemman veroprosentin taikka törkeästi ylihintaisen esiintymislavan torille. Vaikeampi osuus muutoksen tekemisessä alkaa, kun esitämme kysymyksen siitä, miten muutos tehdään? Miksi? Mitä? Miten? Väitän, että kuka tahansa meistä osaa kohtalaisella vaivannäöllä nimetä ja perustella asioita, joita toivoisi muutettavan. Haluamme lisää asukkaita Uuteenkaupunkiin. Miksi? No siksi, että saisimme lisää veronmaksajia ja sitä kautta kehitettyä palveluita yms. Miten saamme asukkaita lisää? Öööö? En väitä, että tuo kysymys, miten muutos tehdään, on kenellekään helppo ja kukaan ei yksin siihen pystykään vastaamaan, ainakaan, kun kyseessä on yhteiset, kaupunkimme kehittämiseen liittyvät asiat. Tuohon kysymykseen, miten muutos saadaan aikaan, tarvitaan joukko ihmisiä, jotka uskovat, että muutos on ylipäänsä mahdollinen. Ilman tuota motivaatiota, joka joko on ihmisessä tai sitten sitä ei ole, muutos ei ole mahdollinen. Ihmiset usein toivovat muutosta, mutta kun muutoksen aika viimein on siihen ei uskalletakaan tarttua, sillä emme tiedä minkälainen maailma meitä muutoksen jälkeen odottaa. Aina ei myöskään tarvitse muuttua, mutta se tarkoittanee sitä, että on suhteellisen tyytyväinen omaan elämäänsä ja ympäröivään maailmaan. Kehotankin jokaista meistä näin vaalien alla pohtimaan mitä asioita itse haluaisi omassa elämässään muuttaa ja miksi? Viimeisenä, mutta vaikeimpana tehtävänä on selvittää itselleen, miten tuo muutos saadaan aikaan. Uskotko sinä, että muutos on mahdollinen ja jos niin mitä asioita sinä pystyt tekemään muutoksen eteen? Uskallanko itse muuttua, jotta asiat muuttuisivat ympärilläni?
0 Comments
(Julkaistu Uudenkaupungin Sanomissa 11.3.2021)
Olen muuttanut vasta hiljaittain paikkakunnalle ja seurannut mielenkiinnolla, mutta myös osittain hämmentyneenä tätä Sihy -keskustelua. Näin kuntavaalien alla tällainen nokitteleva ja syyllisiä etsivä keskustelu on toki tavanomaista, mutta voisiko tämän saman energian suunnata yhdessä tekemiseen ja kaupunkimme kehittämiseen? Sihy ja sen ympärillä käynnissä oleva keskustelu on hyvä käytännön esimerkki johtamisen puutteesta. Ihmiset hakevat mielellään syyllisiä, mutta johtaminen tai johtajuuden puute ei ole koskaan vain yhden henkilön varassa vaan se on aina vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri ihmisten välillä. On myös helppoa huudella sivusta, kun ei tunne kaikkia faktoja, mutta kaupungissamme on selkeä yhteistyön ja sitä myötä johtajuuden vaje. Emme voi vaikuttaa asioihin tai päätöksiin, jotka ovat jo tapahtuneet tai tehty, mutta voimme edelleen vaikuttaa tulevaisuuteemme ja etenkin siihen, mihin aikaamme ja energiaamme käytämme. Voimme erityisesti vaikuttaa siihen, miten itse käyttäydymme ja miten itseämme johdamme. Johtaminen ja sen kehittäminen on leipätyötäni ja johtajia ja muita päättävässä asemassa olevia arvostellaan helposti ja ajatellaan, että tämänkin asian olisin itse hoitanut paremmin. Minä itte! Johtamista myös helposti monimutkaistetaan vaikka se on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Se on vuorovaikutusta, dialogia ihmisten välillä, avoimuutta, mielipiteiden ilmaisua sekä palautteen antamista puolin ja toisin. Johtaminen on myös ennen kaikkea päätöksentekoa ja vastuunkantoa. Joskus tehtävät päätökset ovat huonoja, mutta sitten niistä kannetaan vastuu. Johtaminen lähtee aina itsestä. Jos itseään ei osaa johtaa niin sitten ei osaa johtaa muitakaan. Itsensä johtamisen taustalla on hyvä itsetuntemus. Mitä paremmin tunnet itsesi ja omat tapasi toimia, sitä paremmin osaat tunnistaa muiden toimintatapoja ja sitä paremmin kykenet tekemään erilaisten ihmisten kanssa yhteistyötä. Itsensä johtamista on se, millä tavalla tai miten hankit tietoa, kenen kanssa asioista keskustelet ja miten aikaasi käytät. Kaksivuotias uhmaikäinen tyttäreni on hyvä esimerkki itsensä johtamisesta. Opetellessaan uutta taitoa hän käyttää kaiken aikansa uuden asian opetteluun ja tarjotessa apua hän usein toteaa: Ei, kun minä itte! Yrittämisen ja uuden opettelun lisäksi itsensä johtamiseen kuuluu kuitenkin olennaisesti avun pyytäminen ja sen tarjoaminen. Avun pyytäminen ei ole merkki heikosta johtajuudesta, päinvastoin se on vahvuutta. |