Ratkaisu mielenterveyden ongelmiin lähtee meistä

Mielenterveysongelmista johtuvat sairaspoissaolot jatkavat kasvuaan ja erityisesti tämä trendi näkyy nuorissa, alle 35-vuotiaissa aikuisissa. Mielenterveyden diagnoosit ovat myös kasvussa ja yhä useammalla aikuisella on mielialalääkitys. Tämä ongelma on tullut esiin erityisesti koronan aikana ja sen jälkeen ja mielenterveysongelmien kasvu selittää osin kasvaneet jonot niin perus- kuin erikoissairaanhoidossakin.
 
Tutkimusten mukaan, mitä varhaisemmassa vaiheessa ihminen saa apua mielenterveyden ongelmaan, sitä parempi toipumisennuste on. Lievissä mielenterveysongelmissa ja erityisesti niiden varhaisessa vaiheessa pelkkä keskusteluapu on usein riittävä hoitomuoto. Oireiden pitkittyessä ja hoitojonojen pitkittyessä, ollaan jo sen verran pitkällä, että pelkkä keskusteluapu ei enää auta, vaan tarvitaan usein lääkehoitoa ja pidempiaikaisempaa terapiasuhdetta. Mikäli mielenterveysongelmiin tartuttaisiin varhaisemmassa vaiheessa ja tarjolla olisi aidosti matalan kynnyksen palveluita, kuten psykologin etävastaanottoja tai mielenterveyden chattipalveluita, voitaisiin palveluiden kustannuksissa säästää melkoisen pitkä penni. Oireiden pitkittyessä taas hoidontarve kasvaa ja pitkittyy. Pahimmillaan ihmisen työkyky on pidempiaikaisesti heikentynyt niin, että kustannusten määrää ei mitata pelkästään hoitokuluissa ja pidentyvissä hoitojonoissa, vaan myös menetetyssä työkyvyssä sekä sen yhteiskunnalle sekä työnantajille aiheutuneissa kustannuksissa.
 
Mielenterveydessä ei ole kyse kustannuksista, vaan kyse on ihmisyyden yhdestä perustarpeesta eli kohdatuksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Kovin usein mielenterveysongelmien syynä onkin juuri se, että ihminen kokee arvottomuutta tai hän kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai -kohdatuksi jossakin elämänsä osa-alueessaan: työssä, perheessä tai muissa läheisissä ihmissuhteissaan. Ihmisen kohtaaminen on mielenterveyden palveluita tarjoavien ammattilaisten ydinosaamisaluetta ja se onkin yksi mielenterveysongelmien hoidon kulmakiviä. Ilman kohtaamista, ei tapahdu paranemista. Ilman kohtaamista, ristiriidat ja ongelmat pahenevat ja mielenterveyspalveluiden tarve kasvaa.
 
Ihmisen kohtaaminen ei maksa mitään. Tätä me luottamushenkilötkin pääsemme harjoittelemaan tahoillamme. Kohtaamista, kuuntelemista, toistemme ymmärtämistä. Varhan säästöistä puhuttaessa ja niitä kuumeisesti etsiessämme, voisimme kaikki kiinnittää huomiomme siihen, miten kohtaamme toisemme. Kohtaamattomuus, tahaton tai tahallinen väärinymmärtäminen ja se, että emme kuuntele toisiamme, lisää mielenterveysongelmia ja näin ollen palveluntarvetta sekä kustannuksia myös omalla hyvinvointialueellamme. Kohtaaminen ja mielenterveys lähtee meistä jokaisesta ja me luottamushenkilöt näytämme esimerkkiä siinä, miten kohtaamme toisemme, niin oman kuin muidenkin puolueiden edustajat, Varhan asiantuntijat, asiakkaat, viranhaltijat sekä äänestäjämme. Kohdataan, kun tavataan!

Laura Kontu
Psykologi, Aluevaltuutettu